Lehtikaalit

2016 viljely masterplan

Ystäväni. Läpinäkyvyys toiminnassa kuin toiminnassa on tänä päivänä muodostumassa välttämättömyydeksi ja hyvä näin, sillä onhan eettinen liiketoiminta meidän kaikkien ja ennen kaikkea luonnon kannalta kriittistä. Muistan kuinka kaupungissa asuessani seisoin marketin hyllyjen välissä kädessäni porkkana ja kesäkurpitsa. Pohdin mikä ero niiden viljelyssä mahtaa olla, kuka ne on kasvattanut ja mikä on niiden ympäristöpanos. Niinpä tarjoan tässä vastauksen aidossa läpinäkyvyyden hengessä. Saa muuten myös tulla tarkastamaan. En voi liikaa painottaa, että ainoa todellinen vastuullisen toiminnan tae on nähdä se omin silmin. Lopulta ainut tapa tietää mitä suuhusi laitat, on kasvattaa se itse (no, aika lähellä on myös ystävän kasvattama!).

Homma lähtee maan kasvukunnosta. Tähän ei luonnonmukaisessa viljelyssä ole oikotietä, joten tämä koskee vähän edellisvuosiakin. Kasvin saa toki kasvamaan vaikka pahvissa tai kivivillassa pelkillä lannotteilla ja siihen sen syvemmin menemättä tällä kertaa, sanon vain, että se on vähän sama kuin yrittäisit elää pelkällä palautusjuomalla. Ei hyvä. Maan kasvukunnolle on melko lukuisa määrä eri mittareita, joten yksinkertaisuuden vuoksi typistetään nämä kolmeen osaan: Multavuus, ravinnetaso ja happamuus. Multavuus kertoo pieneliöiden määrästä, veden varastointikyvystä ja mahdollisuudesta välittää ravinteita. Kasvin tarvitsemia ravinteita on maassa useita ja näitä käytetään mm. lehtimassan rakentamiseen, ravinteiden kuljetukseen ja veden varastointiin. Happamuus säätelee monen ravinteen saantikykyä, sietokykyä taudeille ja yleistä biologisen monimuotoisuuden määrää.

2014 edellisvuosien tavanomaisen viljantuotannon jälkeen oli melko selvää, että ainakin multavuutta oli lisättävä vaativampien kasvien, kuten luomuvihanneksien tuotantoon.

IMG_3155

Jyrsityn alusnurmen päällä kylvettiin valkomesikkää, joka runsaan kasvun tuoman multavuuden lisäksi sitoo juurirakkuloillaan maahan typpeä ja syväjuurisena rikkoo jankkoa ja kuohkeuttaa kasvualustaa. Loppuvuodesta selvisi ainakin kaksi asiaa. Ensinnäkin johtuen alkuperäisestä kasvukunnosta tai poikkeuksellisista sääolosuhteista, edes valkomesikkä ei kasvanut kunnolla. Toiseksi, usean vuoden suorakylvöjen seurauksena maa oli kasannut kattavan rikkasiemenpankin, joka jyrsinnän antamasta ärsykkeestä innostui rehottamaan kosmisessa mittakaavassa. Vuonna 2015 keväällä tästä oppineena pellolle ajettiin Humuspehtoorin “Ehtaa”, eli puukuitua ja hyvin kompostoitua lantaa. Tämä vaikuttaa kaikkiin kolmen tekijään: Multavuuteen, ravinnetasoihin ja happamuuteen.

Humuspehtoori1jpg

Tämän jälkeen pääsin muokkaamaan pellon jo omalla traktorilla! 60-luvun vanhan Nuffen ajo Lohjalta Vihtiin on yksi mahtavimmista kokemuksista hetkeen. Tällä kertaa viherlannoitukseksi kylvettiin Italianraiheinää, jonka tarkoituksena tällä kertaa oli multavuuden lisäämisen lisäksi pitää ehdasta tavarasta liuenneet ravinteet paikallaan. Hyvin kasvaa!

IMG_4405

Muutaman niiton jälkeen (joita tekemään muuten yritettiin saada lainalampaita) “raavin” pellon kultivaattorilla, jotta osa kasvustosta jäisi edelleen talveksi ravinteita pitämään. Alkutalvesta otettiin viljavuusanalyysi, jotta voidaan viimeisillä viilauksilla optimoida kasvukunto vihannesviljelyä varten, tai paremminkin, onko vihannesten tuottaminen edelleenkään mahdollista.

Viljavuus2016

Näyttää siltä, että pienillä virityksillä Mainio Puutarhalta ainakin kasvukunnon osalta saa vihanneksia! Virityksien osalta kirjoittamisen hetkellä kolme tonnia dolomiittikalkkia on tulossa ja hivenravinteet ovat harkinnassa. Dolomiittikalkki siksi, että siinä on runsaasti magnesiumia, joka näkyy pellon yläosassa punaisena. Hivenravinteiden käyttö (S,B,Cu,Mn,Zn) on luomuvalvonnan osalta luvallista ja se onkin katsottava eräänlaisena kertalaakin toimenpiteenä, jonka vaikutukset kestävät vuosikymmeniä. Nämä ravinteet eivät ole kasvun kannalta kriittisimmät, mutta vaikuttavat yleiseen tasapainoon, makuun ja muotoon. Esimerkiksi boorin puutos saa porkkanat halkeamaan. Kysyinkin joskus, että mistä nämä ravinteet luonnollisesti tulevat? Siinä missä typpi kulkeutuu kasvin taikatemppujen takia ilmasta maahan ei hivenravinteiden kulkua ymmärretä aivan yhtä kattavasti. Näitä kuitenkin ympäröivät metsämme jotenkin loihtivat maaperään… Jos kasvukunnon laskeminen ja parantaminen yksinkertaisilla työkaluilla kiinnostaa, kannatta katsastaa Tuomas Mattilan materiaali Luonnonkoneiston verkkosivuilta (http://luonnonkoneisto.fi/maan-kasvukunnon-hoitopaketti/)

Ja vihdoin itse masterplan. Yllä olevalla jaarittelulla maan kasvukunnosta halusin painottaa sitä, kuinka merkittävää ja pitkäaikaista on maan parantaminen minkä tahansa kasvin kasvattamisessa. Okei. Aika paljastaa yrityssalaisuudet.

Peltosuunnitelma2016

Siinä missä äärimmäisessä tapauksessa kasvukunto paikataan kaivannaislannotteilla, rikkaruohot torjutaan herbisideillä ja tuholaiset torjunta-aineilla, tehdään luomuviljelyssä samat temput viljelykierrolla. Meillä ainakin ensimmäisenä vuonna suunnitelmana on neljän vuoden kierto. Siksi monessa kohdassa näkyy jako neljään. Yläosa, joka kattaa 70%, on maalajiltaan jokseenkin erilainen alaosaan verrattuna. Molemmat ovat jaettu neljään yhtäsuureen “lohkoseen” kuten naapurin emäntä niitä osuvasti kutsui. Näitä kuvaavat kuvan merkinnät Y(ylä)1, Y3, Y2,Y4 ja samat alaosalle. Kummallinen järjestys selviää pian. Kasviryhmät on jaettu myös neljään osaan: Runsasravinteiset RR, Vähäravinteiset VR, Palkokasvit ja Peruna PP sekä Viherlannoitus VL.

  • RR – Runsasravinteiset. Runsaasta ravinnetasosta (mm. typpi) pitävät kasvit, kuten kurkku, kurpitsa ja kaali. Tälle lohkosella ei voi kasvattaa lehtivihanneskasveja (mm. pinaatti), koska runsastyppinen maa kostautuu korkeana nitraattitasona.
  • VR – Vähäravinteiset. Pienemmällä ravinnetasolla pärjäävät kasvit, kuten juurikkaat, porkkana, sipuli, nauris. Salaatin ja pinaatin kasvattaminen ok.
  • PP – Palkokasvit ja Peruna. On toki niin, että peruna viihtyy ravinteisemmassakin maassa, mutta tuottaa tässäkin. Useat palkokasvit sitovat typpeä maahan erityisten rhizobium-bakteerirakkuloiden avulla.
  • VL – Viherlannoitus.

Tässä nähtävissä neljän vuoden kierto. RR rohmuttua osan ravinteista, seuraa VR, jotka pärjäävät vähemmällä. VR jälkeen PP alkaa jo kevyeen maanparannukseen, jonka viimeistelee vimeisen vuoden VL. Yllä mainittu kummallinen järjestys tekee sen, että kasviryhmä ei hyppää viereiselle lohkoselle kuin kerran neljässä vuodessa, pidentäen siis siirtyvää matkaa, jotta tuholaiset eivät vain yksikertaisesti siirry muutaman metrin päähän. Viherlannoituksen vuosi ei muuten ole täysin ilman tuotantoa kyseiselle lohkoselle vaan siitä hyötyvät meidän mehiläiset. Useat viherlannoituskasvit kukkivat nähkääs valtavasti! No, ainakin kilon tai kaksi tulee hunajatuotannon lisäystä, koska suurin osa mehiläisen ruokavaliota ovat kasvit kuten paju ja vadelma.

  • Lohkonen 1 – VL – RR – VR – PP – VL – RR – …
  • Lohkonen 3 – VR – PP – VL – RR – VR – PP – …
  • Lohkonen 2 – PP – VL – RR – VR – PP – VL – …
  • Lohkonen 4 – RR – VR – PP – VL – RR – VR – …

Kuvassa on myös kuvattu kasvupenkit, jotka ovat pituudeltaan keskimäärin 60m ja leveydeltään vanhan Nuffen renkaiden väli. Nämä on suunnattu lähes korkeuskäyrien mukaisesti, jotta pienen rinteen vedenpysäytyskyky on parhaimmillaan. Kun kyseessä on etelään suuntaava mäki, myös kasvien keräämä aurinkoenergia on maksimoitu tällä asennolla. Nuffen rengasvälin kokoinen penkki mahdollistaa muokkaukset, kylvöt, rikkäestykset ynnä muut peltotyöt näppärästi suurempia maan tiivistymiä tekemättä, kun renkaat kulkevat aina samassa kohdassa. Tämä mahdollistaa myös penkille ajon, vaikka penkissä olisi suurempikin kasvusto.

TunnelmiaKilpialta
Tunnelmia parin vuoden takaa Kilpiän tilalta

Penkkejä on n. 40 ja jokaiselle mahtuu rivejä kahdesta viiteen. Esimerkiksi metrin välein kasvavia kurpitsoja tulee vain kahteen riviin ja tiheässäkin viihtyvät porkkanat saavat viisi riviä. Penkkien kesken myös sekoitetaan rivejä, jotta vähemmältä alalta saadaan suurempaa satoa ja sekaviljelyn (polyculture) hyötyjä voidaan valjastaa melko yksinkertaisesti. Esimerkiksi papurivit järjestetään siten, että korkeimmin kasvava on penkin pohjoispuolella, jotta varjostusta ei tapahdu. Haastavampaa polykulttuuria kokeillaan mm. porkkanan, sipulin ja tillin kanssa, jossa samaan rivin tulee toisistaan hyötyviä kasveja, jotka eivät kilpaile samasta maan ylä- tai alapuolella olevasta tilasta. Kaiken kaikkiaan rivi tuottaa pari sataa kiloa vihanneksia ja muutamia tunteja työtä ja näitä on 40 * kahdesta viiteen. Jos otetaan “puoli kiloa päivässä” ohjenuoraksi, tuotamme kaikki satokauden vihannekset 70:lle 4-hengen perheelle! Näistä kasataan satokauden satokassit sen mukaan, mikä valmistuu ja millä aikataululla. Helppoa meille ja helppoa asiakkaalle.

Lopuksi pitää mainita, että vaikka käytössä on todennäköisesti rikkaäes, tulee rikkaruohon torjunnasta paikoitellen hyvinkin käsityötä. Viljelykierto ei myöskään täysin takaa ravinnetasojen ylläpitoa ja happamuuden säätöä. Siksipä lannoitusta Arvo-kanankakalla ja täsmäkalkitusta ylijäämä Dolomiitilla on tehtävä viljelyn ohessa. Kastelu on monella tilalla huomattava menoerä ja se hoituu meillä hätätilanteessa viime kesänä kaivamastamme lähteestä painovoimaisesti lappo-efektillä (kastelun haitoista ja hyödyistä ehkä joku toinen kerta). Hehtaarin alalle ei myöskään saa minkäänlaisia pinta-ala tukia, vaikka tuotanto olisi kuinka intensiivistä, joten on ponnistettava käytännössä tyhjästä (oikea yrittäjän meininki!). Suurin haaste on laatutavaran siirtäminen pellolta asiakkaan ruokapöytään, mutta onneksi siihen on innovaatioita, kuten REKO-ruokapiirit ja lisää on tulossa. Katsotaan myös, miten byrokratian rattaat pyörähtävät, mutta ainakaan tänä vuonna emme voi markkinoida tuotteitamme luomuna, vaikka kaikki 120000 siementä on luomuotuottajalta ja kemikaalin kemikaalia ei peltoon ole kahden vuoden aikan laitettu.

Nähdään toimituspaikoilla!

Miika

SATOKAUSIKORTTI<- lista viljeltävistä vihanneksista

ps. tunnelmia 2014 VihannesBussilta

 

VihannesBussi Kalliossa
VihannesBussi Kalliossa
Vihanneskasseja ja irtotavaraa VihannesBussissa
Vihanneskasseja ja irtotavaraa VihannesBussissa
Aamuvarhaisella nostamaan vihanneksia
Aamuvarhaisella nostamaan vihanneksia
Tukkakin oli vielä takussa
Tukkakin oli vielä takussa

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.